Vihreän himo.

Kummallista, miten uskollisesti se tulee joka vuosi: himo vihreään. Tänä vuonna se on tosin iskenyt edellisvuosia voimakkaammin - ätläkkäämmätkin vihreät sopivat nyt hyvin.

Kummityttö täytti viikonloppuna kolme, ja yritin neuloa hänelle yhtä ja toista. Suloinen slipari on resoreja vailla valmis, jämälankasäärystimistä ei puutu niinkään paljon. Mutta kovin pieniltähän nuo näyttivät valmistuttuaan. Ostin siis isoveljeä ja tein turhamaiselle neidille kevättakin. Vihreän tietenkin.

Kevät on -nuttutakki
malli: hyvin yksinkertainen mutta oma
mitat: koko pituus 45,5 cm,
leveys kainaloiden alta 32 cm,
hihan sisäpituus 27 cm
lanka: Novita Isoveli, 400 g
puikot: 4, hihoissa 4,5 ja helmassa 5

Olen hurahtanut kudontaan myös, ja ensimmäisestä kurssityöstä tuli puolivahingossa vihreä. Aika ätläkkä vielä. Mutta lattiassa se on kuin tuore nurmi.

Tänään näyttää siltä, että vihreää uskaltaa melkein alkaa odotella uloskin. Minua viehättää se, miten suomalaiset heti auringon näyttäytyessä kömpivät innokkaina koloistaan. Vähän siristellen he antavat valon kokeilla kalpeita poskiaan...

Lapsuus, osa 3: Koulu.

Samannäköisiä ne ovat yhä, lapset ja koulu. Ja samat kolot rappusissa. Silloin niitä ei pitänyt erityisen kauniina; se asia on muuttunut.