Tämän päivän huivi.

Ulkomaanlomalla neuloin Baktuksen ja kotiin tultuani huomasin että sellaisia ovat nyt tehneet melkein kaikki. Tämä on se ihme, kun kaikki innostuvat jostakin samaan aikaan. En ymmärrä.

Olen kuitenkin rakastunut luiruun huiviini. Kaulassa melkein joka päivä. Minä en ole ollut harmaa ennen, mutta jokin muuttui tuon ihanan Rowanin ekopuuvillan myötä. Sammutettu harmaa, vähän epätasainen. Täydellinen.

Karjaalla kannattaa käydä, koska siellä on noin veikeää kuin noissa yläkuvissa.

Vihreää, keltaista, oranssia, punaista.

On sellaisia, joilla on hämmentävän näkökykyinen silmä. Sellaisia, jotka tekevät taviksen tai vaatimattoman näköisistä malleista hienoja käsitöitä.

Olen viime aikoina ihaillut tällä saralla Mustaa villaa -blogin Terhiä, jonka käsissä monesta ei-houkuttelevasta mallista on syntynyt upea, graafinen versio.

Terhin ansiosta minun sokeammat silmäni avautuivat viimeksi Weaver´s Wool Mini Shawlille. Ja rakastuin! Täydellinen huivimalli: ei jätä rakosia, joista vilu salakavalasti pääsisi iskemään sisään. Ja vielä monikäyttöinenkin!

Sammal-huivi
Ohje: Weaver's Wool Mini Shawl
Puikot: 6 tai jotain sellaista (puikkomitta! antakaa puikkomitta!)
Lanka: Novitan Rose Mohair ryyditettynä ohuehkolla vironvillalla

Tuo sammalvihreys sopii ajatteluuni nyt täydellisesti. Luonto, mikä ihana värimalli! Päivät katselen työ- ja syöpöydän äärestä keltaoranssia maisemaa. Ei harmita enää yhtään, että ikkunaamme varjostaa liuta lehtipuita.














Lehtien kerääminen oli hyvä harrastus jo lapsena. Viehätys ei ole kadonnut.