maanantai 15. joulukuuta 2008

Sukka.

Sukkaa on tullut kudottua, salaisuudet mielessä tietenkin.

Aikaisemmin, joinakin aikoina, sukankutominen ei ole millään maistunut. Nyt se puolestaan on ollut mitä mukavinta. Siksi olen tehnyt sukka-analyysiä.

Tulos: on viisi asiaa, jotka keskeisesti lisäävät sukanneulomisintoani.

1. Ranskalainen kantapää. Olen nyt tehnyt niitä viisi, enkä tajua miksi en ole törmännyt tähän aiemmin. Miten yksinkertainen ja passeli!

Thuja-sukat
malli: Bobby Ziegler, Knitty
lanka: Sisu kaksinkertaisena, 2,5 kerää
puikot: 3,5
+++Yksinkertainen malli, jossa kuitenkin on jokin juju (joka toinen kerros on neulottu joustimen sijaan sileänä. Näkyy hienosti, kun sukka on jalassa.)

2. Silmukoiden poimimisen unohtaminen - nehän voi neuloa kantalapusta suoraan! Iirismaria ystävällisesti kertoi tämän minulle jokin aika sitten. Lämmin kiitos siitä.

Penttiperussukat
malli: Se kaikista perinteisin
puikot: 3,5
lanka: 7 veljestä
+++Viimevuotisista seiskaveikoista syntyy ihan kivojakin väriyhdistelmiä.

3. Tarpeeksi paksu lanka. Olen neulonut kahdet sukat 2,5:n puikoilla, ja seuraavia ei ole ihan heti näköpiirissä.

4. Inspiroiva väri. Tämä kohta torpedoi yleensä lukuisien seiskaveikkajämieni kuluttamisen.

Appiukon raidat
malli: Vähän 1o 1n -resoria, sitten 3o, 1n läpi sukan.
Ranskalainen kantapää ja kärjessä sädekavennukset.
lanka: Fortissima Sockan jämät kaksinkertaisena ja 7 veljestä -jämät
puikot: 3,5
+++Näihin sain upotettua itseraidoittuvan maastoseiskaveikan (!) jämän, joka muuttui inspiroivaksi herneenvärisen Fortissiman seurassa.

5. Uudet jutut. Traveler-sukat ovat ensimmäiset, jotka olen neulonut kärki edellä.


Traveler/Matkailija-sukat
malli: Diana Gates, Ravelry
lanka: Oman mummon aikoja sitten kehräämä villalanka,
joka riitti juuri ja juuri hyvin lyhyisiin sukkiin.
puikot: 2,5
+++Kärjestä aloittamalla syntyi kaunista jälkeä. Malli on kaunis, vaikka vei vähän hermoja.

Yhdet sukat ovat vielä puikoilla. Pajassa juodaan ahkerasti glögiä ja kuunnellaan saksalaista jouluoratoriota.

7 kommenttia:

Liivia kirjoitti...

Osaan siis vain ranskalaisen kantapään, enpä ole tiennytkään nimeä. Luulin että se on se perus.

Ihania sukkia nuo sun.

Laura Proust kirjoitti...

Nää on näitä hassuja juttuja: joskus iäisyys takaperin on oppinut jonkin asian tehtävän jollakin tavalla, ja luulee että se on kaikille se perustapa. Mä olen luullut niin tuon hollantilaisen kantapään kohdalla (jonka nimeä en tiennyt). Pitäisi kai jakaa enemmän perustapojaan, niin oppisi uutta!

Nasti kirjoitti...

Hauskaa sukka-analyysia. Vihreäraitaiset sukat on tosi herkulliset!

violet kirjoitti...

Niin juu, minäkin olen osannut vain ranskalaisen kantapään tietämättä sen nimeä. Hollantilaisesta en ole kuullut myöskään.
Tuo kohta 2 oli mullekin joku aika sitten iloinen oivallus...

Laura Proust kirjoitti...

Nasti: Kiittää! Vihreistä loppui oikeasti kivempi vihreä kesken, mutta ei kerrota kellekään.

Violet: Onkohan tässä peruskantapäässä jotain eroja idän ja lännen välillä tai jotain... Odotan lisää kohdan 2 kaltaisia oivalluksia, sillä se oli erinomainen.

Kesakko kirjoitti...

Oi, miten kauniita asioita! Näin joulupäivän kunniaksi hupshups, löysin kuin löysinkin sattumalta blogiisi ja onneksi oli juuri sopivasti tekstejä luettavaksi alusta asti - muuten olisi mennyt koko päivän virkkaus-dvd-kirjan lukeminen-suunnitelmat ihan uusiksi.

Haluan vielä erityisesti kiittää kauniista joulutähdestä, sun ottamassa kuvassa se näyttää vielä iloisemmalta kuin mun kotona mutta sitä omaa kuusta odotellessa..

Rauhallista joulun aikaa!

Laura Proust kirjoitti...

Viivi, kivaa tavata täällä :) Blogihullujen tahaton törmäys lienee kyseessä. Tervetuloa lukemaan!